Kävelemme rinnakkain. Hipaisen vaivihkaa hänen hihaansa, tunnen kankaan kuiduista tarttuvat ohuet säikeet. Portaikossa kuljetan sormiani kaiteen pinnoja pitkin. Kuidut sormenpäissä nivoutuvat toisiinsa ja keritytyvät kauniiksi nauhaksi. Sipaisen matkalla tummatukkaisen lapsen hiusuntuvia, vanhusta olkapäästä, kissaa hännästä. Kaunis kudos saa pituutta jokaisesta kosketuksesta. Nivon nauhan ja kiedon hiuksiini. Katson ikkunasta peilikuvaani. Olen kaunis. Kesken kulkua pyörähdän kannoillani ja annan ilon pulputa – nauran niska kenossa. Statukseen kirjoitan: matkoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.