Tykkään seurata ihmisiä instagramissa. Tuntuu siltä kuin tirkistelisin kuva kerrallaan toisen ihmisen elämään pienestä ikkunasta. Yritän löytää kuvien perusteella jotakin meitä yhdistävää. Joskus etsin kuvista ideoita piristääkseni omaa elämääni. Joskus vain haluan tietää, miten muut elävät. Samalla, kun kuvia selaan, unohdan hetkeksi itseni ja ajan kulun.

Olen syntynyt ”minuksi” vasta neljä vuotta sitten.

 Tunnistin itseni katseesta, kun kohtasin hyväksyvät silmät. Rakastuin itseeni samalla, kun minuun rakastuttiin. Kuulin vihdoin todellisen nimeni, kun äänessä soi lempeys. Sillä hetkellä tiesin, että rakkaus on elämän alku ja tarkoitus.

Hyppäsin sokeasti. Päätin, että osaan lentää.

Valitsin tietoisesti erilaisen tavan elää. Olin lapsesta saakka oppinut selviytymään tilanteista tietyllä tavalla, en enää halunnut turvautua niin ehdottomiin kaavoihin. Ympärilläni ihmiset vaihtuivat. Ajatukset päässäni muuttuivat. Huomasin olevani erilainen kuin ennen.

Useita viikkoja kuljin ulkona vain öisin. Ravintoloihin kannoin mukanani huivia, jotta saatoin piiloutua, jos joku entinen ”tuttu” sattui samaan paikkaan. Rakastin raa’asti. Rakastin niin paljon, että oma kasvuperheeni sai jäädä. Rakastin niin paljon, että se jumala, johon olin oppinut uskomaan, ei enää tuntunut oikeudenmukaiselta.

Opettele olemaan onnellinen samalla, kun kuljet kohti kaikkea sitä, mitä haluat.

-Jim Rohn

Rakkaus sisälläni voimistui. Yht’äkkiä rakastin kaikkea. Elämää, luontoa, eläimiä, värejä, ääniä, hiljaisuutta, rauhaa, rokkia, ihmisiä, sinua ja minua. Viha väistyi, katkeruus väistyi. Suurennuslasit silmiltäni putosivat. En enää takertunutkaan pilkkuihin, en pisteisiin. Hengitin ja olin. Kaikki tuntui niin raikkaalta.

Oikeastaan et pelkää tulevaisuutta, vaan pelkäät sitä, että menneisyys toistuu.

(Wikström S. Unelmakarttakirja. Otava 2017, 12)

Olen vihdoin ymmärtänyt, että minullakin on oma tarinani.

Toivon salaa, että joku seuraa instagram-kuviani yhtä uteliaasti, kuin minä jonkun toisen. Opettelen joka päivä ”tavallisen” ihmisen elämää. Tutkin ahnaasti muiden tarinoita, jotta oppisin itse olemaan vapaa. Suhtaudun elämään yhä kyltymättömämmin. Olen ymmärtänyt, että vain olemalla itselleni rehellinen, voin olla onnellinen.

Sydän tietää tien. Mieli on vain auttamassa askelten ottamisessa. Sydäntäsi et voi paeta. On siis parempi kuunnella, mitä sillä on asiaa.

-Paulo Coelho   

 

SH 14.6.2017

 

 

Follow me:  www.solveighuntu.fi

I N S T A G R A M  solveighuntu

F A C E B O O K Solveig Huntu

E – M A I L solveighuntu.gmail.com

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.