”Kahvi se on, joka sut aamuisin herättää!!” Vitut ole. Mä juon teetä.

Uusiin ihmisiin tutustuminen hermostuttaa. Olen aloittanut opinnot oppilaitoksessa, josta en tunne entuudestaan ketään. Erityisesti jännittää se, millä tavalla omat asenteeni saattavat estää vuorovaikutussuhteiden rakentumista. Pedagogisen koulutuksen tuoman tiedon perusteella tiedän, että kahden ihmisen kohtaaminen on aina tilanteesta riippumatta kahden erilaisen maailmankuvan yhteentörmäys. Törmäys tapahtuu, kun osapuolet vertailevat alitajuisesti toistensa tapaa olla ja puhua. Ihmisen käyttäytyminen…

Vaasalainen Helsingissä

Helsingin rautatieaseman asematunnelissa on ruuhkaa. Ihmiset kulkevat määrätietoisesti ristiin rastiin. Muovisen kauppakassin sangat venyvät, kun raahaan kädessäni ruokaostoksia. Nenääni tunkeutuu voimakas saippuan tuoksu. Joku soittaa kitaraa. Toinen myy lehtiä. Yksi ihan avoimesti kerjää. Yritän päästä nopeasti kohti junaraiteita. Asematunnelin katto on matalalla. Yli kaksimetrinen joutuisi kumarrellen kulkemaan. Hyvinvoinnin kerrokset näkyvät räikeän selvästi. Eikä vaasalainen sellaiseen ole…

Läpäti läpäti

Pääsin kokemaan sen mahtavan vapauden tunteen. Sen, kun sanomisiani ei koko ajan survottu pienemmiksi tai johonkin yleisesti hyväksyttyyn muotoon. Muistan sen ihmeellisen hetken, jolloin en enää miettinyt etukäteen jokaista sanaa tai lausetta. Lauoin suustani, mitä sieltä ikinä tulikin. Se oli ihana tunne. Saatoin luottaa, että juttukaveri halusi ymmärtää sanani niin kuin olin ne tarkoittanut. Eivätkä…